Suvivirsi

Hyvät ystävät,

Aloitan siitä mihin minun kenties pitäisi lopettaa. Eilisiltana, monien päivän kiireiden jälkeen, kun olin viimein saanut paperini, ajatukseni ja tosiasiassa tietysti myös tämän lukuvuoden työt jonkinmoiseen järjestykseen, kävelin kiireettömästi Pikkuhuopalahden alueella kotia kohden. Tyynen kesäillan hämy pehmensi vihreän maiseman. Tuomet tuoksuivat, satakieli lauloi. Samanlaisen - kesäillan huojentavan ja virkistävän tunteen toivon nyt valtaavan teidät kaikki hyvä lakkiaisjuhlan väki.

Kevät ja kesä valtaavat meidät hienovaraisesti mutta kyselemättömän ehdottomasti. Jo pitenevän päivän kerrostalon katolta sulattamat pisarat jättävät pienet, mutta selvästi havaittavat jäljet yhtähyvin katukäytävään kun meidän sieluummekin Minuutemme avautuu kesälle silmujen myötä ja alkaa laulaa sen serenadia heräävän metsän kanssa. Kevään ensikosketus on kuin hellä herättävä hipaisu. Nyt tänään me olemme kuin kesän rusentavassa otteessa. Kerran vuodessa luonto palauttaa pisimmällekin urbanisoituneen ihmisen järjestykseen näyttämällä miten ehdottomasti meistä jokainen kuuluu Jumalan suureen luontoon.

Tällaisena hetkenä me ehkä parhaiten erään liian tutuksi käyneen Raamatunkohdan ikuisen viisauden. Ja kun Jeesus oli paastonnut 40 päivääja 40 yötä tuli hänelle lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle; "Jos sinä olet Jumalan poika niin käske näiden kivien muuttua leiviksi". Mutta hän vastasi ja sanoi; "Kirjoitettu on, ei ihminen elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee". Meille on opetettu, Jesus oli tosi-ihminen, kiusattu niin kuin mekin. Tässä lukemassani katkelmassa hän kohtaa erään erityisesti länsimaisen ihmisen maanisen kiusauksen. "Käske näiden kivien muuttua leiviksi". Me kaikki teemme sitä. Me pyrimme muuttamaan kaiken rahaksi tai hyödyksi. Olemme valmiit kuluttamaan ja hävittämäänkin lähes mitä tahansa, jos uskomme nälän hetkeksi hellittävän.

Kesän lähes kipua tuottavassa rusennuksessa meidän on hyvä kysyä, onko oikein maksimoida taitomme ja tietomme muuttaa kivet leiviksi? Jeesuksen vastauksessa kiusaajan kysymykseen meidän on täysi syy nähdä myös se mitä hän ei sanonut. Hän ei suostu luonnon väärinkäyttöön mutta ei myöskään sen ihannointiin, jumalointiin. Aikamme ihmisten eräs, lähes uskonkiihkoinen jako kahteen, vetää rajalinjan lisääntyvää hyvinvointia tavoittelevien- ja "takaisin luontoon-ihmisten" välille. Tämä kiista ei ikinä ratkea sillä, että me yritämme sopia, kuinka paljon ihmisen, ihminen on oikeutettu käyttämään luontoa hyväkseen. Ensisijaisesti me..., meillä..., meidän edessämme on kyse elämän perus arvoista. "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee". Jokaisesta sanasta. Ei niistä jotka ovat meille mieluisimpia, tutuimpia tai toisten valikoimista sanoista. Ei ole kyse puhdasoppisuudesta, ei ole kyse toisten kahlitsemisesta mutta ei myöskään epämääräisyydestä. Meistä jokainen tietää, että on kyse epäitsekkyydestä, ystävyydestä, rakkaudesta, anteeksiannosta.

"Te olette kuulleet sanotuksi, rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi, mutta minä sanon teille; rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia joka on taivaissa sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin".

Kryhm.

Me jotka luultavasti samaistamme itsemme mieluummin tuohon väärien ryhmään olemme jälleen saaneet kevään ja kesän. Toivottavasti se herättää meidät kyselemään elämän mieltä, vastaamaan elämän haasteisiin sydämellä, teoin, ja ennen muuta tällaisena päivänä, herättää meidät kiittämään. Lukuvuoden pituisen - kryhm - lähimenneisyyden arvioiminen on vaikea asia. On helppo luetella yksityiskohtia mutta vaikea tietää mitä merkitsevää keskuudessamme on todella tapahtumassa. Miettiessäni kuinka lyhien - lyhyiten kuvaisin vaikutelmianne - vaikutelmiamme ensimmäisestä peruskouluvuodesta Helsingissä ja SYK:ssa päädyin arviointiin; ei niin kamalaa kuin pelkäsin. Kryhyhym. Tälläinen helpoi - helpotuksenhuokauksen, krhm, kaltainen arvio, muuttuu tarkemmin katsottuna ainakin jossain määrin kriittiseksi. Krhm. Vaikka on mennyt paremmin kuin pelkäsimme, opetuksen järjestelyt ovat vaikeutuneet, opettajien työskentely millä tahansa koulun luokka-asteella ei ole enää vapaasti pedakogisin tavoittein koulun itsensä päätettävissä, opetusohjelma on kaventunut ja supistunut, opetusryhmät ovat kasvaneet, oppilasvalinta on vaikeutunut ja silti on mennyt paremmin kuin pelkäsimme. Krhm. Koulumme on edelleen ehyt kokonaisuus, SYK löytämässä oman paikkansa, koulun henki on nähdäkseni vain entisestään sisäistynyt ja tullut e - paremmin tietoiseksi meissä ajan haasteiden johdosta. Yhteistyö kaupungin kouluviraston kanssa on toiminut. Tähän meidän helpotuksenhuokaukseemme on nähdäkseni kaksi syytä. Kryhm. Ensinnäkin SYK sai, kuten kaikki tiedätte, korvaavan koulun aseman ja se merkitsi vanhan koulukokonaisuuden säilymistä ja varjeli meidät siis siirtymävaiheen ö - peruuttamattomilta muutoksilta. Toisaalta ja toiseksi, muutokset tulevat koulun kaltaisessa pitkäjänteistä työtä tekevässä institutiossa ilmi vähitellen ja hitaasti. Tämä merkitsee sitä, että helpotuksen huokaus voi olla ennenaikainen. Me emme siis kykene näkemään mitä oleellista on tapahtunut ja on tapahtumassa. Voisi siis aavistella, että SYK:ssakin tikittää aikapommi, jonka räjähdyksen hetkeä ja vaarallisuutta me emme tiedä. Missään tapauksessa me emme voi välttää muutoksia ja muuttumista. Tällaisessa tilanteessa meidän on edelleen tehtävä parhaamme, että kaikki todellisen valinnan hetket, joita ei ole monia, tulevat käytetyksi hyvin oppilaiden ja koulun hyväksi. Voimme päättää tämän lukuvuoden joka tapauksessa tyytyväisinä mutta emme huolettomina. Kryhyhm. Koulun vastainen kehitys kytkeytyy luonnollisesti maamme talous- ja kulttuuripolitiikkaan, jotka puolestaan ne ovat sidoksissa maapallomme tai ainakin pallonpuoliskomme hyvinvointiin, poliittiseen ilmapiiriin ja henkiseen atmosfääriin. Koulun vuisihan on aina erottamaton osa ihmisen vuotta. En ole ihmisen vuoden asiantunteva analysoija mutta mainitsen silti erään perustunteen jota olen kuluvan vuoden aikana seurannut ja miettinyt. Ainakin länsimaat näyttävät potevan samanaikaisesti sekä lääketieteelliset, että henkiset epidemiat. Ne aiheuttaneita ö viruksia tai niihin tarjottavia lääkkeitä, tällä ei huvittavaa kyllä tässä ole paljoa eroa, voi havainnollistaa vaikkapa nimellä Maarx - Marx, Darwin, Freud Sprengler, Jung, Marcy ja niin edelleen. Tänään ihminen näyttää kaikkialla kärsivän arvokkuuden, oman arvon tunnon puutteesta ja näyttää havahtuvan tiedostamaan tilanteensa. Ihminen etsii juuriaan, koska kukaan ei voi todella uskoa omaan arvokkuuteensa jos se olisi sattumanvarainen asia hetkellisten omien tulosten - pelkien omien tulosten varassa. Ihmisen oma arvokuus on syvän kasvun ja kipeän kilvoituksen asia. Tähän asti ihminen on yrittänyt taata minuutensa ja onnensa kahta tietä. Yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääntyvien sosiaalipalvelujen tai eritasoisten vapauden elämyksian kautta. Tänään minusta tuntuu, ihminen kääntyy itseensä ja etsii juuriaan. Tämä on terveellista ja tämä on hyvä asia. Se, kestämmekö me elämän paineet riippuu omasta arvokkuuden tunteestamme, terveestä omanarvontunnosta. Kryhm. Tämä taas on paitsi itsensä hyväksymistä ja tervettä kritikoimista, myös ja ennen kaikkea, kykyä erottaa pääasia ohimenevästä, pysyvä hetkellisestä, juuri rönsystä. Jokaisessa ihmisessä on sanastoni ja terminologiani mukaan Jumalan lahjana kristalisoitunut ikuisesti liukenematon minuus, persoonallisuuden perusta, sielu. Se ei löydy hajottamalla elämä erillisiin osa-alueisiin. Meidän on kaikkien kuljettava keskittymistä merkitsevän rajaamisen ja pelkistyksen tietä. Kryhm. Tämä voi olla toisaalta tyypillistä laman filosofiaa, mutta yhtä hyvin se voi olla vaivalla ostettu vuosikummenien yhteisten kokemuksien opetus tiellä, jolla me yritimme muuttaa jokaisen kiven leiväksi. Krhm. Koululle tämä kaikki merkitsee vanhan totuuden opettelua; non multa sed multum, ei monia asioita mutta silti paljon. Tiedon ja tieteiden kehityksen vaikutuksesta opettaja joutuu yhä vaativampaan pelkistämisen ja rajaamisen tehtävään. Tässä on meidän opettajien valtava haaste ja meidän ammattitaitomme koetinkivi. Kuinka opettaa ajankohtaisesti, elämänläheisesti, asiallisesti, oikein, sortumatta irrallisen hedelmättömän tiedon kaaokseen. Yhtä vähän kuin elämä on sarja yhteiskunnallisia velvollisuuksia ja oikeuksia, yhtä vähän opetus on sarja tietoja, jotka opitaan ulkoa. Silloin kun tieto todella hallitaan, silloin opetus rakentaa ihmisen sisäistä arvokkuutta, jonka varassa jaksaa elää. Ei siis ole olemassa mitään kouluainetta, joka ei syvällisesti tajuttuna olisi persoonallisuutta rkentavaa, eikä myöskään mitään kouluainetta, joka opetuksen laadusta riippumatta tekisi oppilaasta syvästi kokevan ihmisen.

Palaan tästä yleisestä ihmisen vuoden mietiskelystä SYK:n vuoteen. Me olemme eläneet täällä eräänlaista vastuun siirron vuotta tai vastuun siirron vuosia viimeaikoina. Useat koulun hengen kannalta tärkeät vaikuttajaopettajat ovat viime vuonna, tai hieman aikaisemmin, siirtyneet eläkkeelle. He kieltämättä, meidän on edelleen heitä ikävä. Tuskin koulutyöhön kuitenkaan on ilmestynyt saumoja. Itse olen sanomattomasti iloinjnut siitä, että hiljaa ja numeroa tekemättä, on ilmaantunut opettajia, jotka ovat ottaneet vastuun erilaisista koulun kokonaistoimintojen alueista. Ja sama aulius ja korkealle asetetut vaatimukset - laatuvaatimukset ovat koskeneet opettajien suhdetta opetustyöhönkin. Paras kiitos edeltäjälleen onkin mielestäni se, että kukin koittaa omalla syvästi ja aidosti persoonallisella tavallaan tavoittaa edeltäjänsä vastuuntunnon auliuden ja taidon. Kiitän tässä yhteydessä kaikkia SYK:n entisiä ja nykyisiä opettajia sekä tähän vuoteen sijoittuneita, poikkeuksellisen useita sijaisia ahkerasta, taitavasta ja innostuneesta työstä koulun ja oppilaiden hyväksi.

Tääsä vuodessa on ollut poikkeuksellisen paljon intensiivisen kokemisen ja tekemisen sähköisyyttä. Krhm. Itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumat koulussamme, Tsehovin Kirsikkapuisto, Jääkärinmorsiammesta puhumattakaan ovat olleet millä mittapuulla tahansa arvioiden koulumailman suuria tapahtumia. Kulttuurikilpailu, liikuntanäytös, kevätkonsertti, koripalloilijoiden ja juoksijoiden tulokset, urheilupäivien - ää - innostunut osanotto, näyttelyt ja tämänkaltaiset monet monet tapahtumat, jotka näette yksityiskohtaisesti vuosikertomuksestamme, kertovat tuloksellisen harrastustoiminnan laajuudesta. Kryhm. Haluaisin symämestäni antaa tässä ja nyt , kiitoksen kauniin kukan jokaiselle opettajatoverilleni, jokaiselle kerhon kuraattorille, -puheenjohtajalle, -aktiivijäsenelle ja jakamaton arvonantoni myös jokaiselle koulun oppilaalle, joka on tehnyt parhaansa koulutyössä. Mieleni tekisi mainita jopa eräitä nimiä. Valitsen kuitenkin kollektiiviratkaisun. Kiitos koulun alimpia luokkia opettaneille op - ö - opettajille, jotka ovat kohdanneet ensimmäisinä muutoksen paineet. Kiitos kansliaväelle ja apulaisrehtoreille, jotka ovat hienosti jaksaneet kestää vyörynä tulvivan työpaineen, joka on ollut, uskallan sanoa 100 % lujempi kuin vuosi sitten. Kiitos aina palvelualttiille koulun henkilökunnalle, kiitos SYK:n 90-vuotis matrikkelin tekijöille, jotka ovat suorittaneet ennnalta-aavistamattoman suuren työn ja katsoisin myös merkittävän kulttuurityön. Kiitos jossain kätkössä oleville tekniikan pojille, jotka ovat auttaneet koulun monissa tilanteissa, päivätyökeräyksen toimeenpanijoille ja kiitos jokaiselle teistä joka on kertonut huolistaan tai iloistaan, ollut neuvoton tai aloiterikas. Te olette tehneet SYK:sta meidän koulumme perhetuntuisen yhteisen SYK:n.

Opintosuoritustilastomme keskeisiä lukuja ovat seuraavat. Krhm. Koko koulun keskiarvo niin lukuaineissa kun kaikissa aineissa on kaikkien aikojen ennätys, eli 8,7. Parhaat luokat kaikkien aind - aineiden tilastossa ovat 12 B, jonka keskiarvoluku on niin korkea kun 9,1, tytöillä se näyttää olevan jopa 9,2. Seuraavana 12 C ja 9 C jo-jo-jotka ovat yltäneet tasan 9 keskiarvoon ja 12 D ja 9 B joilla on keskiarvona 8,9. Krhm. Ehtolaisia on koko koulussa seitsemän, peruskoulussa 3, lukiossa 4, ehtolaisprosentti siis 0,6. Luokalle jää koulun oppilaista 2, ja kumpikaan heistä ei laiskuutensa takia vaan olosuhteitten , olosuhteidensa vuoksi, prosentteja heistä kertuyy 0,2. Tämän jälkeen minun on mainittava sittenkin muutama nimi, teen sen mielellämi. Opettajakunta on myöntänyt seuraaville, täällä läsnäolevien luokkien oppilaille stipendejä hyvin suoritetun koulutyön tunnustuksina. 10 A:lta Juha Hemanus, Johanna Siivonen, 10 B Risto Poijärvi, Sylvia Raulo 10 C Jaana Norio, Mikael Sirola 10 D Sara Heinämaa, Eero Rautiainen 11 A Tuuli Hulmi, Hannele Soininen 11 B Katri Manninen, Susanna Pitkänen, Satu Renkonen 11 C Marja Koivusalo, Keijo Nieminen 11 D Ilkka Alatalo, Merja Siekkeli. Pyydän, että stipendien saajat ja kohta mainittavat muutkin tunnustuspalkintoja saavat käyvät hakemassa palkintonsa kansliasta ja apurahoja anoneet tarkistakoot vuosikertomuksesta onko heilläkin kansliasta noudettavaa.

Minna Santakari 11 B luokalta saa Suomi-Ranska yhdistyksen kirjapalkinnon tuloksestaan ranskankielisessä ainekirjoituskilpailussa. Kulttuurikilpailupalkintoja jaetaan seuraaville läsnäolijoille; Anneli Pekki ja Tarja Ervasti 12 A, Ilmari Syrjälä ja Saara Villa 12 C, Susanna Pitkänen 11 B, Kirsi Uotila 11 C, Timo Kiukkola, Heikki Lonka, Isto Vuorio, Petri Vesikivi 11 D, ja 10 B:ltä Kimmo Korhoselle 10 C:ltä Pekka Laaksolle ja 10 D:n oppilas Juha Leinolle .

Hyvät ylioppilaskokelaat, suoritettuanne hyväksytetysti lukion oppimäärät ja siihen liittyvät suulliset tutkinnot sekä ylioppilastutkinnon kokeet julistan minä, sillä valtuutuksella mikä minulle tässä asiassa on suotu, teidät ylioppilaiksi ja oikeutetuiksi käyttämään tämän merkkinä valkolakkia.

Arvoisat ylioppilaat, koulu on tehnyt tehtävänsä, yhteistyöstä on jälellä kaunis muodollisuus ja sitten tiemme eroavat. Näinhän ihmiset tavallisesti tällaisessa tilanteessa sanovat, mielestäni he ovat väärässä. Kukaan ei pääse irti taustastaan eikä menneisyydestään. Vuosia kestänyt yhteistyö teidän kanssanne on jättänyt merkkinsä - lähtemättömät merkit meihin opettajiin ja varmasti myös teihin arvoisat ylioppilaat. Tänään voin meidän opettajien puolesta toivoa sitä, että, krhm, SYK:ssa opitut tiedot, taidot ja asenteet auttaisivat teitä päivittäin kasvamaan kansalaisina ja yksityisinä ihmisinä. Elämän kasvavaa vastuuta kantaessanne voitte muistaa, jokaiseen velvollisuuden täyttämiseen liittyy sille ominainen ilo. Jokaiseen kieltäymykseen siihen soveltuva korvaus. Jokaiseen hienotunteiseen harkintaan palkkansa. Ristiin kruunu. Suorituksista koituu maksu aivan kuin syytä seuraa vaikutus. Mutta tässä syyn ja surauksen mekanismissa ei ole koko totuus, muistakaa että tähän maailmaan mahtuu aina ja ikuisesti sekä painovoima, että armo.

Jaan nyt teille lukion päästötodistukset, yli - ja ylioppilastutkintotodistukset luokkien mukaisessa aakkosjärjestuksessä. Krhm. Teidän tutkintotuloksenne ovat poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Laudatur ylioppilaat - ylioppilaita on joukossanne 82 prosenttia ja koska magna cumlaude ylioppilaat katsotaan myöskin kiitettävään ryhmään kuuluvaksi tähän kärkijoukkoon kuuluu teistä 94 prosenttia. Tässä edessämme istuu 6 laudaturin ylioppilaita 37. Vain kerran SYK:n ja ilmeisesti koko koululaitoksemme historiassa on näin suuren oppilasjoukon kyseessä ollen saavutettu tämän kaltainen tulos, ja te olette hävinneet sille SYK:n parhaalle vuosiluokalle aivan hiuksen hienosti, onnitteluni. Pakollisissa aineissa te saavutitte tarkalleen saman ylioppilastutkinnon puoltoäänien keskiarvon, eli kuudesta maksimaalisesta pisteestä teidän keskiarvonne on - on 5,2. Vapaaehtoisten aineiden vuoksi te jäitte yhden kymmenyksen verran hopealle siitä - siitä eräästä vuosiluokasta. Mutta, kuten sanoin olen - olen kursailemattoman iloinen, onnellinen, tyytyväinen teidän saavutuksistanne. Haluan kuitenkin todeta, että työn arvo ei näy pelkästään tilastonumeroista. Mitatkaa aina työtänne omia voimianne ja mahdollisuuksianne ajatellen. Parhaansa yrittänyt on sarjansa voittanut vaikka olisi tilaston viimeinen. Krhm. Ja sitten itse todistusten jakoon.

Tom Blom
Tarja Mar - Maaria Ervasti
Tuomo Juhani Heikkinen
Leena Marja-Tuulikki Hilesmaa
Eila Marjanne Holmén
Ulla Kaarina Huovinen
Tarja Hannele I(t)konen
Liisa Maaria Järvinen
Taina Kristiina Karhos, saa myös 100 markan stipendin Robert Castrenin stipendirahastosta.
Riitta-Leena Kaski, stipendi A.A. Koskenjaakon muistorahastosta.
Ulla Kristiina Kiviharju
Helena Anna Maria Kütner
Virva Tuulikki Laakso
Tiina Hannele Laaksonen, saa myös Espanjan suurlähetystön kirjalahjan hyvästä opintotuloksestaan espanjan kielessä.
Elsa Johanna Mannila, stipendi Lucina Hagmanin rahastosta.
Jukka Henrik Montonen
Anne Marjut Niemi
Sari Johanna Nuotio
Sirkku Annikki Pekkanen
Johanna Anneli Marita Pekki
Mirjja Leena Pelkonen, stipendi Lucina Hagmanin rahastosta.
Krhm.
Sirkku Marjanne Penttilä
Elisa Marjanna Pfäffli
Krhm.
Anu Elina Pylkkänen
Riika Johanna Rantanen, saa Heikki Suolahden musiikkistipendirahaston stipendin sekä Koulujen Musiikinopettajat ry:n Pro Mu - Musica mitalin.
Liisa Inkeri Riihiranta
Ari Hannes Rosval
Anu Oili Maria Rummukainen
Kristo Savola, saa entisten oppilaiden Syke-kerhon fair play palkinnon.
Johanna Suviranta
Eeva Liisa Svantz
Teemu Arto Juhani Tanner
Anu Kristiina Teeri
Outi Ele - Outi Elena - Elina Aho
Heikki Juhani Cantel
Anne Monica Eg - Eggerth
Eila ElisabethHartikainen
Ilkka Heikki Herlin
Matti Juhani Hiippala
Heikki Juhani Hurtta, saa stipendin A.A. Koskenjaakon muistorahastosta
Jauri Juho Yrjänä Häkkä
Merja Hannele Immonen
Outi Elina Kalkku
Maritta Sylvia Keso saa stipendin Robert Blomqvistin rahastosta
Veikko Eero Kilpi
Arja Kaarina Kosunen
Ritva Liisa Marja Kurvinen
Katri Outi Inkeri Lappalainen
Anneli Päivi Maarit Lehto
Päivi Annikki Lehtosaari
Alice Leena Martin saa stipendin Helle Folunin rahastosta
Lauri Pekka Multanen
Jarmo Ilkka Niskanen
Petri Johannes Nummi saa stipendin Helle Folunin rahastosta
Päivi Annikki Nuorteva
Kristian Harald Nyman
Erkki Juhani Paavilainen
Paula Maria Paloluoma
Sanna Kaisa Ranta
Eeva Maija Riikkala
Mervi Kyllikki Saari
Mirjam Hannele Sarja
Leena Katriina Siivonen
Marjo Päivi Elisabet Soininen
Sari Helena Vannela
S - Sari Taina Ir - Irmeli Väyrynen
Tarja Elina Heiskanen
Tuula Helen Hemming
Jouko Antero Hopsu saa Antti Raatikaisen muistolahjan
Jukka Tapio Hoviniemi
Antti Aulis Kalervo Jouhki
Tanja Maria Tuulikki Kiiski
Aarne Olli Juhani Laakkonen
Krhm.
Anu Katriina Lappalainen
Heikki Olavi Mannila saa stipendin Robert Blomqvistin rahastosta. Ja itseasiassa voisimme sanoa, että siinä kävelee olympiaedustaja, hän on päässyt edustamaan Suomea mym- kemian olympialaisiin
Ilkka Pellervo Mattila
Tarja Marianne Mustonen
Juha Eerik Mäntylä
Krhm.
Seppo Nieminen saa stipendin Heikki Suolahden musiikkistipendirahastosta, Koulujen Musiikinopettajat ry:n Pro Musica mitalin, sekä SYK:n musiikkitoimikunnan stipendin.
Riita Johanna Nuutila saa sekä stipendin Arvid, Harri ja Heidi Liliuksen rahastosta, että Saksan Liittotasavllan suurlähetystön kirjalahjan abiturienttiluokkien parhaalle saksan taitajalle.
Raimo Pellervo Pakarinen

Nauhalta puuttuvat Kim Portman, Terhi Punto ja Suvi Puronen.

Sari Hanna-Leena Pälikkö
Timo Juhani Rastas
Jussi-Pekka Reponen
Jaakko Pekka Juhani Rytilä
Eeva Ursula Rytömaa
Krhm
Eeva-Maija Salo
Esa-Pekka Sansdell
Krhm, khö
Paula Kirsi Marianna Sario
H(y)ph, hy
Heidi Maria Elina Schroderus
Köhöm köh
Ilmari Antti Fabian Syrjälä saa konekirjoituskoulu Systeman stipendin
Kat - Katri Elina Vajanne
Saara Marketta Villa saa stipendin Matilda von Truilin stipendirahastosta, sekä Suomi-Ranska yhdistyksen stipendin kevään 78 parhaasta suorituksesta pakollisen ranskan ylioppilastutkinnossa.
Krhm, kry
Kari-Pekka Yletyinen
Krhm, kry
Tauri Tapani Aaltio
Juha Tapio Ahvo
Krhm kry
Lasse Peter Fagerström
Björn Mikael Fogelholm
Harri Juhani Heliö
Pasi Antero Hentunen
Jaana Helena Juvonen
Matti Tapio Juvonen
Kröhm, kröh
Yrjö Heikki Lehtonen
Krmkrhm
Leena Annikki Lindqvist saa stipendin Robert ää - är Castrenin stipendirahastosta
Krhm
Tapani Armas Martti
Rennie Tuomas Methuen
Esko Martti Juhani Niemi
Kimmo Teppo Nuotio
Khym ky hym
Janne Sakari Nurmimaa
Olli-Pekka Orponen
Jaana Liisa Partanen
Hannu Antero Peltonen
Krhm
Raija Kaarina Peltonen
Juha-Pentti Ilmari Pesonen
Amí Hannele Portman
Seppo Antero Putkiranta
Khym
Jurki Juhani Riikinsaari
Krhm hy rk
Kari Olavi Rytkönen saa stipendin Matilda von Truilin stipendirahastosta
Kröhöhöm
Kari Pekka Saastamoinen
Khöhöhöm
Juha-Pekka Sarlio
Kryhyhym
Mirja Inkeri Sylander
Merja Kaarina Tarkkala saa stipendin Arvid, Harri ja Heidi Liliuksen rahastosta
Pekka Mikael Tarvainen
Tommi Antero Tuominen
Olli Tapani Turunen
Vesa Tuure Viarros saa stipendin Aino ja M Arvolan lasten rahastosta
Kyhmmhm
Jaakko Sakari Yrjö-Koskinen
Outi Helena Aakenus
Kyhyhym Kö

Pari vuotta sitten ylioppilasjuhlan puhetta valmistaessani tajusin suvästi omakohtaisesti äidin merkityksen lapsen koulutielle. Itseäni tietoisesti toistaen haluan tässäkin tilaisuudessa antaa vilpittömät aplodit jokaiselle läsnäolevan ylioppilaan aidille. Kryhym hy. Juhlamme jatkuu siten, että ylioppilas Riikka Rantanen esittää meille kaksi laulua, sen jälkeen orkesterimme soittaa Sibeliuksen Andante Festivon ja juhlamme päättyy Maamme-lauluun. Onni ei ole helppo asia, sitä on vaikea tavoittaa meissä itsessämme ja mahdotonta muualla. Onnellista kesää, kaikesta huolimatta ja tästä syystä, satakielen laulua ja tuomen tuoksua teille kaikille.

Musiikkiesitykset.

Maamme.

Yleistä hälinää...

Nixu palaa mikrofonin ääreen ja ilmoittaa; "Sellainjen pieni tieto, että ylioppilaat tulevat hetken päästä sinne juhla-aulaan, että vanhemmat ruusuineen voivat mennä sinne valmiusasemiin".

Hälinä jatkuu...